Muualle päin!

Tervehdys, rakkaat!

Olen ollut jo kauan tältä osin hiljaa ja pysynen vaitonaisena yhäkin. Blogin pitäminen ei oikein onnistu, kun idea on jakaa kuvia tekeleistä; Olen älyttömän laiska kuvaamaan eikä älypuhelinkulttuuri ole tassuun tarttunut niin tiiviisti, että osaisin hoitaa blogihommat sitä kautta.

En ihan häviä kuitenkaan. Vaikka päivittelen hiljaisesti, Ravelry pitää yhä minut otteissaan. Sieltä löydyn nimellä Reeloy. Myös tällä bloggerin tunnuksella alkaa uusi blogi, jossa päivitän työssäoppimisjaksoani ulkomailla. Olkaa vapaita tutustumaan siihen!

Näemme vielä,
- Reeloy

The Knitting Gamer

Muistatteko tämän? Mie muistan. Muistan myös, että kokeilin tuota huivia kerran -30 asteen pakkasessa ja kirosin, miksi minä ääliö en ollut neulonut itselleni kaksipuolista, ylenpalttisen pehmeää ja tuhottoman lämmintä huivia! Vaikka seuraankin Game of Thronesia, se ei ole niin lähellä kylmäveristä sydäntäni kuin rakas peli nimeltä Guild Wars 2. Tätä kirjoittaessani peliaikaa on takanani on 1073 päivää ja 4766 tuntia, kohta kolme täyttä vuotta siis! Ei ihme, sillä peliyhteisö on yksi nettiroolipelien kilteimmistä, pelissä on paljon tapahtumia aika ajoin ja jokaiselle jotakin. Tämän pelin kautta olen muutes löytänytkin tuon herra hollantilaiseni!

Ja luonnollisesti, fanityttöyden on löydyttävä myös vaatetuksesta. Nämä kuvat ovat osin äitini ottamia, kiitos hänelle!

Guild Wars 2 huivi

DROPS Merino-Cotton, 3.0mm pyöröt

Ihan ikioma ohje!

Apua. Se on pehmeä. Se on lämmin. Ja kaiken lisäksi, se on yhtä paljon minun näköinen kuin hattunikin! Huivi on saman kokoinen kuin aiemmin neulomani GoT-huivi, mutta kuviot ovat ithe säätelemäni ja suunnittelemani... Tavallaan. Niiden pohja on pelin logo sekä profession iconit- selkokielellä selittäen, mikä on hahmosi kyky. Esimerkiksi tuo maski on illuusionistien juttu ja tassu rangerille, joka kulkee ympäriinsä eläinten kanssa.

Täytin tammikuussa vuosia (21v.) ja sen kunniaksi halusin neuloa jotain kivaa itselleni. Se on vallan harvinaista minulta, usein kun tuuppaan laittamaan muiden neuletarpeet omieni edelle. Edellisen huivin kanssa seukkaillessani kaupungilla pakkaspäivien aikaan tosin tuntui, että nyt on oltava itsekäs ja neulottava huivi vain ja ainoastaan minulle! Joten langat tilaukseen ja kaavionsuunnittelu käyntiin. 

 

Olin todella peloissani koko suunnittelun ajan. En siksi, että pelkäsin kaavion menevän pieleen, tai siksi koska hermoilin, ehtivätkö langat tänne ennen kuin viikonloppu alkaa. Pelkäsin, sillä koko kaavion suunnittelu meni ihan ilman mitään virheitä! En piirrellyt väärille layereille tai poistanut koko höskää tai mitään muutakaan. Kaikki sujui liian helposti ja langatkin ehtivät ajoissa perille. No, onneksi (?) minulla ei ollut sopivia pitkiä puikkoja ja jouduin hankkimaan oikeanlaiset pyöröt tähän hommaan, muttei sekään ollut niin paha homma.

Olin todella yllättynyt, kuinka hyvin sain suunniteltua ohjeen. Tottakai on kiitos kuuluva myös GoT-huivin pohjalle, koska se oli sopivan kokoinen ja siitä oli iso apu. Neuloessa selvitin samalla myös, mitä olisi pitänyt suunnitella toisin ja mitä ei. Yksi esimerkki oli jälkikirjonnat, joita suunnittelin muutamaan kohtaan. Niitä ei kuitenkaan tarvittu kuvioiden ollessa tarpeeksi selviä itsessään. Muutaman piston kyllä tein tassuun ja logoon, mutta muutoin kaava oli onnistunut!

 

 

Kun huivi oli pingotusta vaille valmis, olin hieman huolissani, koska kuviot olivat paljon tiiviimmät ja luikumman näköiset kuin halusin. Uskoin pingotuksen ihmeelliseen voimaan ja uskottelin itselleni, että kyllä tästä vielä hyvän saa aikaan! Vaikka nuppineulavaje meinasi iskeä, luottamukseni pingotukseen oli oikea. Huivi näytti heti siltä kuin sen pitikin. Seuraavalle kerralle ostan kyllä enemmän nuppiksia!

Olen kyllä hyvin iloinen. Usein tehdessäni jotain kaikki menee pieleen ja lopulta turhaudun ja mietin, miksi edes yritän mitään, kun kaikki mätänee kuitenkin. Tämä huivi oli kyllä sellainen itsevarmuusboosteri, ettei varmasti tulee jäämään ainoaksi huiviksi GW2-aiheesta. Minulla on jo suunnitelma päässäni seuraavalle huiville, joka tulisi teemaan Heart of Thorns, pelin jatko-osa. Neuloin tuon huivin muutes viikossa valmiiksi, ja se tuntui ranteessa! Tiukka käsiala ei todellakaan ole se juttu tuossa työssä, mutta ei haittaa mitään, halusin huivin syntymäpäiväkseni ja sen sain. Joskin ranne ei ollut tyytyväinen seuraavaan viiteen päivään.

 Tottakai, koska kotona olin, mukana oli oltava laaduntarkastaja Smirre. Hänen mielestään tuo yksi lanka oli päätelty huonosti ja nuo kaksi silmuttaa vasemmalla olivat liian löysiä. Anteeksi Smister, preppaan ensi kerralla!

Aurinkoisin terveisin,

- Reeloy

Winter is here!

BÄM!!! Heti perään toinen päivitys! Tämä ansaitsee kyllä ihan omansa, kun on sentään ryönätyn isotöinen ja etenkin yksi kaikista onnistuneimmista neuleistani! Ja mallina on toki iki-ihana miesystäväni Podrik- tai no, photoshopattu Podrickiksi.

Winter is Coming- huivi

DROPS Cotton-Merino, 3 kerää 20 & 2 -värejä, 3.50puikot

Ohjeistus

Aaa ihan oikeasti!! Miesystäväni -juuri tuo Podrickin näköinen- pillahti itkuun, kun tajusi, mitä sai joululahjaksi. Huomioikaa, että miehekkeeni on reilut kaksimetrinen eikä pystynyt suorin käsin levittämään tuota huivia- se on valtava! Se on kaksipuoleinen! Se on Game of Thrones! Se on Podrick! Ja lanka oli ihanaa. Yritin aluksi käyttää jotain ihan tyhmää kiinanihmettä, koska se tuntui pehmeältä. Muistaakseni jotain Viking Raggen... ehkä. Hyvin paksua ja kallista, mutta aivan kamalaa neulottavaa! Olin neulonut Winte- iin asti, kun huomasin, että ei niin kamalasta langasta niin ihanalle ihmiselle voi neuloa. Onneksi tilasin merinopuuvillaa, kun olin lukenut monta positiivista kommenttia kyseisestä tuotteesta Ravelrystä.

 Aaaa rakastuin itse tuohon huiviin ja sanoinkin tosissani miesystävälle, että harmittaa, kun en itselleni jättänyt tuota huivia. Lanka oli ihanaa neulottavaa ja sain kuin sainkin huivin valmiiksi hyvissä ajoin ennen misystävän saapumista. Kaksi viikkoa ihan suhteellisen rauhallista neulomisaikaa ja huivi oli valmis. Kuvauspäivänä oli -30 astetta pakkasta, miehellä flunssa ja minulla liruhuivi- en ole ehtinyt neuloa hyvää huivia itselleni. Herrasmiehenä sain Podrickilt- eikun miesystävältä huivin käyttööni kaupunkireissun ajaksi ja voi hyvä apua. Rakastuin siihen! Kaksipuolinen! Lämmin! Hehkutinkohan tarpeeksi?

Yksi jäi minua mietityttämään ja se on huivin lukeminen. Vaalea puoli on oikein, mutta nurjalta puolelta tekstiä ei voi lukea. Senkin olisin voinut neuloa hieman muokautetulla ohjeella, mutta älysin sen vasta pingottaessa. Sanoin itselleni kuitenkin, että jos herra harmistuu siitä yhtä paljon kuin minä, ostakoot uudet langat niin neulon toisen! ... Ei onnistunut, en saaut ilmaista lankaa. Sen sijaan sain superonnellisen miesystävän ja todettua, että tuollaisen tapainen huivi on minunkin juttuni. Arvatkaa, kuka tilasikin samaista lankaa vähän eri värein ja odottaa pakettia tälle päivälle saapuvan...

Podrickia ei vahingoitettu kuvausten / photoshoppauksen aikana! (Tiettävästi)

Eikä alkuperäistä malliakaan! Hänen luvallaan olen laittanut nämä kuvat näkyville.

Mulle kans- fiiliksin,

- Reeloy

Joka koon sukat

Siinä meni tovi!

Kuten huomata saattaa, olen hyvin mykkä viimeiset pari ihmisikää. Toivottavasti ei tullut ikävä kuitenkaan! Miesystäväni oli täällä koko joulukuun ja vähän tammikuutakin, joten aikaa meni hyvä määrä hänen kaitsemiseen ja hyvän ruuan syömiseen. Neuloin siinä ohessa lapaset siskolleni ja kaulurin isälle, mutta ne olivat joulukuun 23. illalla valmistuneet ja piti laittaa pakettiin saman tien, joten kuvia ei niistäkään ole tarjolla... ainakaan vielä!

Sentään jotain muutakin sain aikaan- ja ihan kuvien kera, vaikka nekin kuvat oli miesystävän lähtöä edeltävänä päivänä!

Raitajalka

Regia 6-fädig raitalanka, 2.5mm

Perussukka

Anoppini on joutunut minun osalta olemaan jalat kylmänä, joten värisokean miesystäväni langanvalinnat kautta se puute piti korjata. Neulaisin muutamassa Nuorten MM-jääkiekon huumaisessa illassa nämä valmiiksi ja olin ensimmäisen jälkeen aika surku- simpukkareunus kun tuntui olevan kireämpi kuin taannoisen englanninopettajan hermot! Siitä huolimatta pökelsin kasaan toisenkin sukan.

 

 

Kokeilin ensimmäistä kertaa tiimalasikavennusta ja pidin siitä. Joskin jo tekovaiheessa tuumin, että niistä saattaa tulla hieman kireät, ja niin se ikävä kyllä olikin. Ei mahdottoman kireä tosin, mutta harmittavan kireä ainakin omasta mielestä! Värit olivat anopille kovasti mieleen, ja se on ainakin oikein hyvä.

 

Laitoin raidat niin tarkalleen samoihin kohtiin kuin osasin ja se onnistui ihan hyvin. Toki koska olen hyvin tyypillisen persektionistinen (kyllä, persektionistinen) olisin voinut kai paremmin suorittaa. Sukat eivät ihan vastanneet sitä, mitä niiltä hain, mutta niiden parissa oli ihan kiva työstää ja Regia tuntui todella pehmoiselta langalta.

Junasukat ja perusmyssy

Viking Babyull, 2.5mm

Junasukat

Elämäni ensimmäiset vauvanvärmeet ovat tehtynä! Kun kuulin kaverini siskon olevan raskaana, en miettinyt kovinkaan montaa hetkeä, mitä olisi tehtävä: Joka ikinen vauva ansaitsee junasukat, myös muualla maailmalla asuvat. Linkissä onkin hyvä ohje ja ihana tarina sukan ensiaskelista, joten vaikka sukkaparin neulominen ei innosta, tarina ainakin on kauneudeltaankin vallan mukavaa luettavaa!

 

Niin ihania, ihania, ihania ja nopeita pikku sukkia! En ole itse mikään lapsi-ihminen, mutten mikään ihan umpijääkylmä ämmäkään. Lapsen sukupuoli ei ole tiedossa enkä itsekään ole varma, millainen kaverin sisko on, joten luotin jälleen uskollisen mieheni sanaan ja solmuitin hänen valitsemansa, lempeän keltaisen Babyullin. Hänkin meni aivan sekaisin, kun sukat olivat valmiit. Niin pienet ja sievät kuulemma olivat, ja voin sanoa, että samaa minäkin tuumin.

Myssy oli myös melko läpihuutojuttu. Heiman resoria reunaan ja netistä oikea mitta- toivon mukaan. Onneksi vauvojen päät kasvavat ja eiköhän tuo mytty-myssy käy hyvin kesäkuun lapselle. Hollannissa kun on siihen aikaan sellainen hikikeli jo, että vauva tuskin tarvitsee mursunnahkalakkia.

Kun mies pakkaili tavaroitaan läjään, hänellä oli kolmet sukat vietävänään- 41-kokoiset äidille, 47-kokoiset isälleen ja vauvakokoiset vauvalle. Kokoero on kolossaalinen ja aika koominenkin. Miten pikkuisesta jalasta voikaan kasvaa tuollaiset kanootit? Ja minä kun luulin omistavani pienet jalat!

Sukkaisin terveisin,
- Reeloy

X-mas is coming

Apua. Olen työstänyt ihmisiän ja kolmen vainajan ajan yhtä joululahjaa, joka imee vähäisestä neulomisajasta sen kaiken! Haluaisin nääääin kovasti näyttää edistystä, mutta ei! En ala laittelemaan joululahjakuvia siltä varalta, että joku epäonnekas pilaa itseltään yllätyksen. Malttakaa kuukausi! Ja vähän enemmän.

Mutta pienuuksia olen saanut tehtyä!

Joulupallero

Gjestal Maija (2,5mm)

Arne & Carlos joulupallokirjasta

Viime vuonnakin tuotin muutaman palleroisen maailmaan ja silloiseen kuntoutuspaikkaan. Nyt, asioista viisaantuneena, olin ottanut parempaa lankaa ja paremmat puikot käyttöön ja heti on parempi jälki kuin niissä kummissa, vuodentakaisissa muhkuroissa! Tämä pallo oli tämän vuoden ensimmäinen. Olin aiemmin suunnitellut tekeväni tämän mummolle 5 muun pallon kanssa, mutta luokan pikkujouluissa se annettiin lahjana eräälle luokkalaiselle. Nämä kun eivät mitään ydinfysiikkaa ole, saan toivon mukaan parin viikon aikana lisää palloja aikaan.

On mukavaa, kun tänä vuonna voin sisustaa oman kämppäni juuri kuten itse haluan. Näistä haluaisin ainakin tehdä ovikoristeen ja ehkä jotain muutakin. Sekin on vähän ajan ja jaksamisen kysymys, nyt kun tuntuu molemmat olevan aika lopussa.

Taitaa olla aika pitää pelipaussi ja jatkaa sen jälkeen lisää sen lahjan neulomista. Aikaraja on marraskuun 30. päivä. I can do this! Lisää kahvia ja enemmän musiikkia! Ja jossain vaiheessa jos muistaisi ihan neuloakin...

Winter is coming,

- Reeloy

Isojalka ja sen isä

Kuten uhkailin, hiljaista pitelee. Neulominen kyllä sujuu, mutta päättely ja töiden viimeistely ovat vähän... kauniisti sanoen, persiiksillään. Niin pieni asia, joka veisi aikaa pari minuuttia ja minulla siinä kestää pari viikkoa! Kuinka aikaansaavaa ja söpöä! Toisaalta, näillä sukilla ei enää kiire ollutkaan, joten pääsin melko lailla lusmuilemalla.

Socks for the Bigfoots

Retu (3,0mm) & Drops Delight (2,5mm)

Merenkulkijat & House Targaryen -socks

Isoille miehille isot sukat. Lupasen tehdä appiukollekin villasukat, mutta matkalle ottamani sukat olivat ihan liian penet, joten vähän isoimmilla puikoilla ja langoilla tekaisin joustavat jättiläiset, jotka toivon mukaan sopivat paremmin. Retu on Jämsän huopatehtaan lankaa, ja sitä oli kyllä mukavaa työstää. Sitä lankaa jäi jäljelle vielä reippaasti! Sain tuon parin yhdestä kerästä (!!!) ja ylikin on vielä jäänyt jos kuinka, tuota lankaa. Toivottavasti nuo sukkaset vielä kestävätkin jonkun aikaa... Vaikka kyllä se lanka oli kestävän oloista ja malli oli ihana, kun siihen pääsi kiinni niin, että ulkoa pystyi neulomaan. Näitä neulon lisää!

Delightiakin oli kiva neuloa. Yleisesti ottaen pidän Dropsin langoista, koska niitä on monenlaisia ja ne ovat todella halpoja lankamittapuulla. Minun oli aikomus tehdä huivi näissä sukissa käytetystä langasta, mutta huivi epäonnistui ja minä suutuin, joten saavat luvan paremmalle elämälle sukkina. Malli oli oikein joustava ja todella helppo, sellainen aivokuolemaneulonta. Toivottavasti sopivina sellaisina! Mies vieläkin jaksaa räkättää ensimmäisistä minulta saaduista villasukistaan, jotka sopivat hänelle kuin naputettu... jos hänellä olisi kipsi jalassa.

WIP-sukat ja miehekkeen sukka. Koko 37 ja 47. Nuo räpylät ovat aivan hirveät. Ehkä syystäkin miesystävä asuu lentokentän lähellä, hän tuskin muualla pystyisi kanoottejaan kääntämään!

Ja kun niin on miespainotteinen päivitys, arvatkaa kenen miesystävä tulee joulukuuksi Suomeen paleltumaan kuin russakka? Hihihi!

Sitä ennen vielä tärkeä! Lankakauppa Titityy tarjoilee nyt Oulu-Jyväskylä-Oulu -bussimatkaa Toivolan torille marraskuun 29. päivä. Luvassa on lankaa, kästöitä, murkinaa, joulutunnelmaa ja lankaa! Osallistun itse kyseiselle reissulle. 8.11 on viimeinen mahdollisuus ilmottautua, joten kanna kortesi kekoon mukavan päivän puolesta!

Kaamosterveisin,

- Reeloy

Lintupari!

Kyllä, olen ollut hiljainen. Laiska en kylläkään! Olen neulonut paritkin sukat, mutta syistä  satunnaisista en saanut niiden kuvia koneelle, ennen kuin menivät maille muille. Kyseessä olivat siis vihreät, helpot sukkaset Maija-langasta isälleni ja töissä tekemäni harmaat, ällöttävästä seiskaveikasta tehdyt sukat- joiden jälkeen päätin, että niihin oksankappalelankoihin en enää tartu! En pidä Veikasta enää kovinkaan. Ja parin jänniä sukkia tein, mutta niistä vasta ensi kuussa... tietyistä syistä johtuen, hihi.

Näitä ennen voin onnellisesti mainita, että miehekkeeni toinen velipuoli astui avioon yhtä lailla. World of Warcraft- fanipariskunta lyöttäytyi yhteen viime viikonloppuna, mutta en ollut näkemässä, sillä koulu vei liikaa aikaa eikä yhden viikonlopun takia matkustus kannattanut. Harmin paikka, kuulin myöhemmin, että häät olivat aivan ihanat ja kuvistakin olen katsellut, kuinka kaunis onkaan tuo pariskunta!
Se ei estänyt minua lahjomiselta lain.

Söötti pikkulintupariskunta

Se sama, 1,75 koukku

Ipana-akryylilanka

Että että että tykkään tuosta lintupatternista! Yhden tipun tehtyä osaa tehdä niitä tuhat. Nyt tein, omalla rauhallisella ja turhan hitaalla tyylilläni, pienen pariskunnan ja se lähtee Hollantiin uuteen kotiin, kunhan saan pakettiin muutakin mukaan. Nämä mussukat ovat olleet jo viikon päivät valmiina, mutta kaiken keskellä kuvaaminen on jäänyt ja nyt jouduin kuvaamaan pimeässä ja sateessa. Ei ole enää kesä, ei. Onneksi.

 

Nämä rakastavaiset ovat kyllä toistaiseksi yksiä parhaimpia virkkaamiani tipusia. Nokka on aina ollut se haaste, mutta nyt etenkin keltaiselle linnulle se onnistui tosi hyvin! Sinisen nokkeli on hieman muhkeampi, mutta kai sen voi sanoa sitten olevan se maskuliinisempi kaveri.

Tirpoilla on oma kotikin! Torilta ostettu kori sopi mitä mainiosti näille kyyhkyläisille, kaiken lisäksi voin laittaa koriin kaikkia kivoja juttuja, kunhan lähetän nämä uuteen kotiinsa... On muutes oikein hyvälaatuinen koppa, muistaakseni lapsena minulla oli tuollainen, hieman isompi kori. Se kyllä kestää.

Ai että! ♥

Muutama infoluontoinen asia, tosiaan. Muuton jälkeen koulu alkoi ja sen myötä alkoi pää heittää. Olen viime aikoina ollut aikamoisessa stressi- ja alakulovyöryssä, kun aamulla ei pääse kouluun ja sitten onkin niin paha olo, ettei edes uskalla mennä. Terkalle olen ilmoitellut, opettajalle, taitaa ruokalan henkilökunta olla ainoa, joka ei tiedä tästä. Joka tapauksessa tuon stressin myötä varmaan päivitystahti pysyy harvana, toivottavasti toistaiseksi.
Mutta ei kaikki ole harmaata ja ankeaa! Eräs tietty herra hollantilainen saapuu tänne joulukuun ensimmäinen päivä ja viipyy aina joululoman loppuun asti. En malta pysyä housuissani, vaikka kolean ilman takia olisi parasta, että pysyisin!

Guild Wars 2 musiikki on tosi hyvää -terveisin,
- Reeloy